Sunilan muotoutuminen kiteytyy neljän henkilön persoonaan ja toimiin.
|
Lauri Kanto (1888-1966) - isäntä maillaan
Teknillisestä korkeakoulusta koneinsinööriksi 1911 valmistunut Lauri Kanto toimi Hallan sulfaattisellutehtaan teknisenä johtajana, kun hänelle huhtikuussa 1936 tarjottiin Sunila-hankkeen esisuunnittelutehtäviä. Kanto oli siis tehdasprojektissa mukana ensi hetkistä alkaen, tuli tuntemaan sen yksityiskohtia myöten ja kasvoi ajan mittaan todelliseksi Sunilan henkilöitymäksi.
Sunilasta muotoutui kiinteä yhteisö, jota Kanto johti patriarkaalisin ottein. Kanto suosi väkensä harrastustoimintaa, urheilua, retkeilyä ja mm. valokuvausta. Näin luotiin yhteisöllistä yhteenkuuluvuutta.
Asuntoaluetta suunniteltaessa Lauri Kanto ja arkkitehti Alvar Aalto tekivät kiinteää yhteistyötä. Hyvää suunnitteluilmapiiriä siivitti yhteinen pyrkimys asumisen ja siihen liittyvän sosiaalisen ympäristön tason nostamiseen.
Kannon toimitusjohtajakausi oli pitkä ja merkittävä. Se päättyi vasta 1961, kun hän 72-vuotiaana siirtyi eläkkeelle.
|
Harry Gullichsen (1902-1954) - valistunut vallankäyttäjä
Ekonomi Harry Gullichsen, mahtavan A.Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja oli sivistynyt ja sosiaalisesti valveutunut teollisuusmies. Hän toimi Sunila Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana kuolemaansa asti, 26 vuotta.
Alvar Aallon valinta Sunilan arkkitehdiksi selittynee pääosin Aallon sekä Harry ja Maire Gullichsenin ystävyyden perusteella. Samasta syystä Sunila sai heti valmistuttuaan hienoa kansainvälistä julkisuutta mm. New Yorkin maailmannäyttelyn yhteydessä 1939. Taiteiden suosijat olivat myös arkkitehtuurin mesenaatteja. Gullichsenien ja Aallon yhteistyön kautta yhtiö tavoitteli taloudellista ja kulttuurista kansainvälisyyttä. Arkkitehdin ja teollisuuden yhteistyö laajojen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi oli funktionalismin ohjelman kannalta ideaalia.
|
Aulis Kairamo (1905-1991) - määrätietoinen näkijä
Kairamon kiinnitys Sunilan tekniseksi johtajaksi alkoi itse tehtaan suunnittelusta, jonka jälkeen hänen tehtävänsä oli organisoida varsinaiset rakennustyöt. Kairamo edusti nuorta insinööripolvea Kantoon verrattuna, mikä epäilemättä merkitsi näkemyseroja tehtaan järjestelyjen ja laitteistohankintojen suhteen. Työ sujui kuitenkin itsenäisesti: "…vain neljä kertaa Kanto puuttui suunnitelmiini, ja joka kerralla tuli mielestäni virhe," Kairamo muisteli lähes viisikymmentä vuotta myöhemmin.
Tehdasrakennukset piirrettiin Sunilassa ja uljas kokonaishahmo syntyi teknisten vaatimusten sanelemana, mutta julkisivujen muotoa Kairamo etsi yhdessä arkkitehti Alvar Aallon kanssa. --
Kairamo kertoo Aallon joustavuudesta ja valmiudesta kunniallisiin kompromisseihin: "Siinä oli todelinen arkkitehti, joka kuuntelikin. Alvar oli yhteistyössä kaikkein helpoin arkkitehti minun (kokemukseni piirissä)."
|
Alvar Aalto (1898-1976) - ajan ja paikan arkkitehti
Aallon tullessa Sunilaan 1936 hän oli jo oman suunnittelufilosofiansa ja ilmaisutapansa löytänyt, funktionalismin opeista omansa poiminut tunnettu arkkitehti ja maailmankansalainen. Eräs keskeinen teema hänen ajattelussaan oli asumisen ja luonnon välinen kiinteä yhteys, johon oli luontevaa liittää funkiksen painopisteitä kuten hygienia, terveellisyys ja valoisuus.
"Tästä tehdään komea tehdas," oli Alvar Aallon vakiosanonta hänen käydessään Sunilassa alkusuunnittelun aikana. Vahvin osuus hänellä oli kuitenkin asuntoalueen luomisessa, jossa hän sai kutakuinkin vapaat kädet ratkaista kokonaisuuden toiminnot ja ilme, rakennusten sijoittelu ja niiden arkkitehtuuri. Lopputulosta ei voi nimittää funkiskaavaksi, se on pikemminkin 1940-luvun metsäkaupungin prototyyppi.
|
» PDF (3,7Mb)
- Sirkka Soukka
|
|
|
|
