Kuva: Kymenlaakson maakuntamuseo
Kymijoen vesistö oli mainio puunkuljetusväylä sisämaan metsistä rannikolle.
Meri yhdisti Suomen muuhun maailmaan. Kymijoen suistoalue, nykyisen Kotkan
seutu koki ennennäkemättömän teollistumisrynnäkön: vuosien 1871-76 välisenä
aikana perustettiin yhdeksän höyrysahaa.
Niiden kapasiteetti oli runsas viidennes koko maan sahatavaran tuotannosta.
SAHAKYLÄSTÄ SELLUYHDYSKUNTAAN
Sunilan Sahalaitos Oy sai tuotannon vauhtiin 1875 taustanaan ruotsalainen pääoma. Syntyi patruunajohtoinen teollisuusyhdyskunta puisine asuinrakennuksineen, kansakouluineen ja kirjastoineen. Useiden omistajavaihdosten sekä menetysten värittämä taival jatkui aina vuoteen 1928, jolloin solmitun kaupan myötä saha lopetti toimintansa ja työväki, liki kolmesataa ihmistä, sanottiin irti. Alkoi lähes vuosikymmenen kestänyt hiljaiselo, jonka päätti vasta 1930-luvun taloudellinen nousukausi.
Sunilan saha alueineen siirtyi 1928 kymenlaaksolaisen metsäteollisuuden omistukseen. Ostajina uraauurtavassa yhteishankkeessa olivat osakeyhtiöt Enso-Gutzeit, Halla, Aktiebolag Stockfors, Kymi, Yhtyneet Paperitehtaat, Karhula sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus.
Metsäteollisuuden painopiste alkoi 1920-luvun puolivälin tienoilla siirtyä sahatavaran valta-asemasta kohti sellun aikakautta. Sahateollisuuden tuotteiden tuolloinen osuus Suomen kokonaisviennistä oli 45%, sellu- ja paperiteollisuuden osuus yhteensä alle 30%. Kymmenessä vuodessa vastaavat lukemat muuttuivat: sahateollisuus 25%, sellu- ja paperiteollisuus 40%.
Kun 1930-luvun nousukausi käynnistyi, Sunilan hetki löi. Omistajayhtiöt -- päättivät kesäkuussa 1936 perustaa Sunilaan sulfaattiselluloosatehtaan, jonka tuotantokyky olisi 80 000 tonnia vuodessa. Ensimmäistä sellupaalia päästiin juhlimaan 16.5.1938.
Tulevaisuus on kuitenkin aina arvaamaton. Talouden suhdanteet, kysynnän vaihtelut ja maailmantilanteen muutokset raskaine sotavuosineen kasasivat esteitä suotuisalle kehitykselle. Tavoitteeksi asetettuun tuotantomäärään yllettiin vasta 1951.
Asuntoalueen rakentaminen alkoi yhtaikaa ja edistyi samaan ripeään tahtiin tehdastyömaan kanssa. Asunnot tehtaan johdolle, virkailijoille, työnjohtajille ja osalle työväkeä valmistuivat vuoden 1937 aikana.
- Sirkka Soukka
» PDF (3,7Mb)
|
|
|
