TANSKAN RANTAVIIVA
Tanska on pieni maa, jonka rantaviiva
on erittäin pitkä.Itse asiassa yksi
Euroopan pisimmistä,7600 kilometriä
käsittäen 500 saarta ja Jyllannin niemimaan.
Tanskan 43.000 neliökilometrin maa-alueella
asuu 5,5 miljoonaa tanskalaista.
Tanska on hyvin tasainen maa, jonka maisemille
on tyypillistä loivasti kumpuileva maasto.
Where smiles grace the Danish coast
and open their embrace, when sunlit waves
and summer clouds and ships of delight
brace the Sound in the company of one another…
Johannes V. Jensen "Where Smiles Grace the Danish Coast" 1925
» PDF (0,181Mb)
|
JUUTINRAUMAN BELLEVUE
Juutinrauma on portti Itämerelle.
Se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä salmista ja elinehto sitä ympäröivälle infrastruktuurille.
Juutinraumaa rajaavat Ruotsin etelärannikko ja Tanskan itärannikko, jotka tarjoavat mukavan ja miellyttävän asuinympäristön.
Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina sijaitsee Juutinrauman eteläpäässä, ja 10 kilometriä siitä pohjoiseen on merenrantakaupunki Bellevue.
Bellevue oli paikalla aikasemmin sijainneen kartanon nimi, ja tämä kaunista näköalaa tarkoittava ranskankielinen sana oli ennen yleinen huvilan tai kartanon nimenä.
Bellevuesta avautuvat näkököalat Juutinraumalle, ja Dyrehavenin kuninkaalliset metsästysmaat sijaitsevat aivan kaupungin liepeillä.
Vuosisatojen ajan nämä metsät ovat olleet suosittu vapaa-ajanviettopaikka, ja sieltä löytyy vanhoja lähteitä, joiden vesi virtaa puroina mereen asti.
Tällaiseen ympäristöön nousi Bellevuen rantalomakohde.
» PDF (0,58Mb)
|
HUVILAT PUISTOSSA
Vuonna 1845 Kööpenhaminan porvariston uusin villitys olivat terveyskylpylät.
Niiden lähdevedellä sanottiin olevan erinomainen lääkinnällinen vaikutus, ja terveyskylpylöitä alkoi ilmestyä joka puolelle Eurooppaa.
Bellevuen alue läheisine luonnonlähteineen ja metsineen oli täydellinen sijaintipaikka parantolalle.
Paikka vastasi hyvin 1800-luvun romanttista käsitystä ihmisen ja luonnon kohtaamisesta formalistisessa ympäristössä.
Terveyskylpylän suunnittelu annettiin tunnetulle arkitehdille M.G.Bindesbøllille (1800-1856). Hän suunnitteli alueelle viisitoista erilaista huvilaa. Huviloihin oli sijoitettu ravintoloita, leipomo, lähdevesi-, sikari- ja hedelmäkojuja, asuinhuoneita, suihkutilat ja suuri juhlasali.
Juhlasali oli paikan keskus ja yksi syy huvilapuiston kehittymiseen pelkästä terveyskylpylästä vapaa-ajan alueeksi.
Vuosien ajan se oli suosittu kohtaamispaikka, jossa porvarisnuoret tapasivat toisiaan romanttisissa merkeissä.
Mutta kuten aina, ihmiset ovat ailahtelevia, ajat muuttuvat ja entiset vierailijat keksivät uusia paikkoja huvituksilleen.
Rakennusten vähittäinen rappeutuminen johti lopulta huvilapuiston purkamiseen vuonna 1937.
» PDF (1,8Mb)
|
RANTAELÄMÄÄ
1930-luvulla työntekijöiden lomat tulivat lakisääteisiksi.
Elinolosuhteet kaupungeissa olivat usein puutteelliset.
Pienet asunnot, joihin ei päässyt luonnonvaloa ja joissa oli huono ilmanvaihto loivat otollisen maaperän taudeille, kuten tuberkuloosille ja riisitaudille.
Rantaelämän suosion taustalla oli yleinen käsitys auringon ja meren suotuisasta vaikutuksesta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.
Huomattiin, että rannat olivat luonnonvara, jota Tanskassa oli runsaasti ja joka täytti vapaa-ajanvieton ja huvittelun tarpeet.
Uimaranta on julkinen leikkikenttä, jonne ihmiset kokoontuvat rentoutumaan jakaen yhteisen toivon valoisasta tulevaisuudesta.
Siellä voi olla kokonaan riippumaton ajasta ja paikasta, siteistä menneisyyteen.
Se edusti todellista modernia elämäntapaa.
Bellevuen merenrantakeskuksessa tulevaisuuden unelmista tuli modernia todellisuutta. Uiminen, vapautunut keho ja urheilu sekoittuivat kioskeista myytävien eksoottisten hedelmien makuun. Rannalla vierailivat myös maailmatähti Josephine Baker ja kreivi
Abatino, jotka nauttivat siellä rantaelämästä kesällä 1932. Bellevuesta tuli modernin elämän näyttämö, jossa jokaisella oli oma roolinsa esitettävänään.
The stomp of pedals
towards the glittering sound,
off with clothes,
thousands of couples.
Gramophone music
and giggling girls,
good bye factory and office
with your dusk!
here we have forgotten all.
Ote Poul Henningsenin runosta 'Dyrehaven',
esitetty radiossa vuonna 1937
» PDF (2,5Mb)
» PDF (2,5Mb)
|
ARKKITEHTI
Arne Jacobsen (1902-1971) oli modernin Bellevuen arkkitehti ja yksi modernistisen arkkitehtuurin pioneereista. Hän oli saanut koulutuksensa Tanskan kuninkaallisen taideakatemian arkkitehtiosastolla ja tunsi hyvin M.G. Bindesbøllin arkkitehtuurin.
Opiskeluaikanaan hän jopa suunnitteli harjoitustyönä merenrantahotellin huvilapuiston läheisyyteen. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti arkkitehtuurin kultamitalin samalle paikalle sijoittuvasta kansallismuseosuunnitelmastaan.
Arne Jacobsenin läpimurto tapahtui 1929, kun hän voitti kilpailun Tulevaisuuden talo -näyttelystä yhdessä kollegansa Flemming Lassenin kanssa.
Tämän visionäärisen projektin myötä hän irtautui perinteestä ja siirtyi lähemmäksi kansainvälistä avantgardea.
Seuraavien vuosien aikana Arne Jacobsen suunnitteli useita erilaisia merkittäviä yksityisiä ja julkisia rakennuksia. Bellevuesta tuli kuitenkin paikka, johon hän tuli palaamaan monta kertaa pitkän uransa aikana, aina varhaisista opiskelutöistä lopulliseen kotiinsa asti.
Hänen tunnetuimmat ja arvostetuimmat työnsä ovat hänen mutoilemansa huonekalut, aterimet, lamput ja tekstiilit.
» PDF (3,5Mb)
|
BELLEVUE 1930-38
Kasvavien massojen vapaa-ajan viettoon tarvittiin sekä fyysisiä että sosiaalisia ratkaisuja ja muutoksia.
Poliittinen aloite loi edellytykset rantalomakohteen luomiseksi Bellevuehyn.
Ajatuksena oli yhdistää tunntetun maisema-arkkitehdin, C.Th. Sørensenin suunnittelema puisto ja maksullinen hiekkaranta. Bellevuen rantakompleksista pyydettiin suunnitelmat kolmelta arkkitehdilta. Voittaja oli nuori arkkitehti Arne Jacobsen.
Pääministeri Stauning vihki Bellevuen käyttöön kesäkuussa 1932.
Siitä tuli heti Kööpenhaminalaisten suosituin kesälomakohde.
Raitiovaunun meno-paluulippu kaupungista Bellevuehyn, joka sisälsi pääsymaksun rannalle, maksoi vaivaiset 30 äyriä (alle viisi senttiä).
Ranta-alueen suunnittelukonsepti oli kaikenkattava. Pukukoppeja oli riittävästi 12.000 - 15.000 vierailijalle päivässä. Kioskit, joissa myytiin juomia ja banaaneja, jäätelökojut ja hengenpelastajien tornit olivat kaikki osa kokonaissunnitelmaa. Siinä oli otettu huomioon myös paikan graafinen ilme, kyltit, liput ja kertakäyttötavarat. Tämä on esimerkki muodosta ja käyttötarkoituksesta kaiken kattavana modernina konseptina sovellettuna tulevaisuuden rantalomakohteeseen.
» PDF (3,2Mb)
|
BELLAVISTA 1931-1934
Meren rannalla oleva Bellavistan asuinalue oli jo pitkällä, kun hiekkaranta avattiin.
Bellavista on kolmisakarainen asuinkortteli, jossa on modernit mukavuudet, kuten keskuslämmitys, autotallit ja roskakuilut. Siinä on yhteensä 70 yksiötä, kaksiota tai kolmen huoneen ja keittön asuntoa. Kaikkien asuntojen pohjaratkaisuissa on otettu huomioon auringonvalo. Ne on myös porrastettu niin. että jokaisella on 2x3 metrin suuruinen parveke, josta on esteetön näköala Juutinraumalle yksityisyydestä silti tinkimättä.
Bellavistan suunnitelmiin kuului myös kattopuutarha ja tenniskentät, mutta näitä ei kuitenkaan koskaan toteutettu.
Bellavistan pohjaratkaisut perustuivat ajan uusimpiin arkkitehtuurin ihanteisiin.
Le Corbusierin taiteellinen näkemys on selvästikin ollut suunnitelman inspiraation lähteenä kuten myös saksalaisten funktionalistien ankarat, käytännölliset ohjelmat, joissa vaadittiin asuntoihin runsaasti luonnonvaloa ja raitista ilmaa.
Bellavistaan kulminoitui myös samalla Arne Jacobsenin oma muotokieli ja arkkitehtoninen nerokkuus, ja se oli monella tapaa jatke hänen hiukan aikaisemmin tekemälleen Tulevaisuuden talo -projektille.
» PDF (3,1Mb)
|
AURINKOA, EI SYMMETRIAA
- Mitä mieltä olette pormestari Kaperin ankarasta kritiikistä Klampenborgin rakennuskompleksianne kohtaan?
- Tuntuu siltä, että puhumme aivan eri kieltä.
- Entäpä symmetria?
- Symmetria on asia, joka ei herätä minussa mitään erityisiä tuntemuksia. Minulle on tärkeintä sijoittaa rakennuskompleksi pääilmansuuntien mukaan siten, että mahdollisimman moneen huoneeseen paistaa aurinko niin suuren osan päivästä kuin mahdollista.
Tämän ongelman ratkaiseminen tyydyttävästi ei vaadi symmetriaa pormestari Kaperin tarkoittamalla tavalla. Välttämätöntä on luoda tasapainoinen ratkaisu sekä julkisivun että koko kompleksin osalta, ja siihen olen suunnittelussani pyrkinyt parhaan kykyni mukaan.
Mikäli symmetria Strandvej-tien suhteen painaa pormestari Kaperin mieltä niin raskaasti, niin tämä voidaan vielä toteuttaa!
Voimme rakentaa toisen Bellavistan Hvidøren tontille - ja määrittää näiden keskiakselin symmetrian saavuttamiseksi. Mikään ei estäisi sitä. Kuitenkaan ihmisille, jotka näissä rakennuksissa asuisivat, ei olisi siitä mitään hyötyä, sillä heidän tarpeensa saada nauttia auringon valosta on monin verroin tärkeämpää kuin ulkoinen symmetria.
Arne Jacobsen Esther Scheelin haastateltavana
B.T.:ssä lokakuun 5. 1934.
» PDF (4,4Mb)
|
HASISTA JA HIPPEJÄ
Tanskassa 1960-luvun eurooppalaisen nuorison kapina sai omintakeisen muodon.
Kööpenhamina ja Tanska tulivat tunnetuiksi seksuaalisesta vapaamielisyydestään ja ns. vapaan rakkauden tapahtumistaan. Nämä irtosuhteisiin vapaamielisesti suhtautuvat tapahtumat löysivät tiensä myös Bellevuehin. Uusi, vuonna 1970 säädetty laki takasi jokamiehenoikeuden kaikille Tanskan ranta-alueille, ja maksulliset rannat, joille pääsyä näin rajoitettiin, lakkasivat olemasta.
Yleistä käytöstä rajoittivat siis enää vain hyvien tapojen normit.
Monet paikalliset asukkaat valittivat käytöksestä rannalla, ja
kesäkuussa 1970 Gentoften kunnanvaltuustolle osoitettu kirje ilmentää epätoivoista yritystä saada marihuanaa poltteleva, kitaraa soitteleva nuoriso pois rannalta.
"….rantaa valvovat viranomaiset eivät enää pysty kontrolloimaan rannallaolijoiden käytöstä. On ilmennyt useita tapauksia, joissa hasista polttelevat hipit ovat uineet alasti tai rakastelleet muiden rannankäyttäjien näköpiirissä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä (tämän) kunnan lasten tai nuorten kannalta…."
Vaikka lain muuttaminen ja vapaan pääsyn rajoittaminen tälle rannalle ei ollut mahdollista, ongelma tuntui katoavan itsestään. Hippikultturi väistyi Bellevuesta ja siirtyi muihin paikkoihin, kuten entiseen laivastotukikohtaan, itsejulistettuun Christianian vapaavaltioon.
» PDF (3,3Mb)
|
|
|
|
