MERENRANTAUIMALA 1972
Arne Jacobsenin seuraajien, arkkitehtitoimisto Dissing + Weitlingin suunnitelma merenrantauimalaksi vuodelta 1972 oli liberaali, mutta tähtäsi kuitenki paljon muodollisempaan rantakulttuuriin. Suunnitelma olisi muuttanut Bellevuen ympärivuotiseksi rantaparatiisiksi sisätiloissa, ja se olisi korvannut vuosisadan vaihteesta peräisin olevan rantahotellin. Hotelli purettiin ja näin sanottiin hyvästit porvariskulttuurin viimeiselle linnakkeelle, mutta katettua rantaparatiisia ei koskaan toteutettu.
Halpojen charter-lentojen myötä ihmisille avautui mahdollisuus päästä kaukaisissa maissa oleville lämpimän ilmaston luonnonrannoille vuoden ympäri.
» PDF (43,2Mb)
|
BELLEVUE 2003
Bellevue on edelleen Kööpenhaminan suosituin uimaranta.
Aurinkoisina kesäpäivinä sinne kerääntyy kymmeniä tuhansia ihmisiä. Rannalla näkyvät uudet trendit: rullaluistelu, rantalentopallo, riippuliito…
Muoti muuttuu uimapukujen, rusketuksen ja vartaloihanteiden suhteen. Viaton rusketuskilpailu on vaihtunut aurinkovoiteilla suojautumiseen sitä mukaa, kun huoli otsonikadosta on lisääntynyt.
Futuristinen visio muutti Bellevuen viimeistä huutoa olevaksi uimarannaksi. Nykyään rantakompleksi on suojeltu, ja sitä varten on laadittu jatkuva konservointisuunnitelma.
Tanskan kulttuuriministeriön kulttuuriperintöosaton tämän hetken suunnitelmissa arkkitehtuuri ja vapaa-ajan kulttuuri ovat Bellevuen osalta tärkeitä tekijöitä.
Bellevuen alue ilmentää muuttuvia ihanteita.
Merellinen sijainti on eittämättä Bellevuen tärkein houkutin. Se edustaa sekä romanttista että modernia käsitystä rantaelmästä, mutta sen leimallisin ominaisuus oovat kuitenkin merenrannan tarjoamat mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon. Bellevue on siis edelleen moderni julkinen uimaranta, joka houkuttelee paikalle sekä uusia että vakiokävijöitä, tanskalaisia ja uustanskalaisia.
» PDF (3,1Mb)
|
JUHLASALI
Juhlasali oli huvilapuiston keskeisin tila. M.G. Bindesbøllin, vuodelta 1845 peräisin oleva rakennus oli erittäin elegantti puurakennus, jonka päätila oli vaikuttava 320 m2:n sali.
Sen muodossa yhdistyivät neliö ja kahdeksankulmio.
Tanssilattia oli nelikulmainen, ja sen ja baarin yläpuolella oli kahdeksankulmainen parvi, jossa myös orkesteritila sijaitsi.
Kahdeksan pylvästä kannatteli parvea ja tämän ylle kohoavaa pyramidimaista kattoa, jonka huipun muodosti monitahoinen lasinen kattolyhty. Ulkoa päin rakennuksen neliöön ja pyramidiin pohjautuva geometria viittasi suuren tilaan, kun taas sisätilan pylväät ja raidalliset kankaat viitasivat kevyeen, kromaattiseen, telttamaiseen rakenteeseen. Pyramidin muotoisen katon kruunaava kattoikkuna päästi sisään luonnonvaloa, joka siivilöityi alas tilaan laskostettujen kankaiden lävitse.
Juhlasalin arkkitehtuuria leimasivat perinteet ja runolliset viitteet; puun käyttö rakennusmateriaalina, olkikatto ja telttamainen sisätila viittasivat romanttiseen käsitykseen primitiivisestä majasta, perinteiseen pohjoismaiseen rakentamiseen ja telttoihin, jotka perinteisesti koristivat Dyrehavenia, läheistä metsästysaluetta.
Juhlasali jäi myöhemmin tyhjilleen ja se purettiin vuonna 1923
» PDF (2,5Mb)
|
HUOLTOASEMA
Arne Jacobsen 1937
Peruskorjaus: Gentoften kunta ja arkkitehtitoimisto Dissing + Weitling - 2003
Huoltoasema oli alunperin suunniteltu prototyypiksi Texacolle. Se on nykyään suojeltu ja sitä pidetään yhtenä modernismin helmistä. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä Bellevuestä etelään, rannikkoa seurailevan, Bellevuen ja Kööpenhaminan välisen "autostradan" varrella.
Huoltoasema on betonirakenteinen ja verhoiltu keraamisilla laatoilla. Huoltamoaluetta kattaa rohkea, soikion muotoinen kuorikatos, jota kannattelee yksi pylväs.
Viime vuosina huoltamorakennusta on entisöity laajalti rappeutumisen estämiseksi. Alkuperäiset Meissenin laatat on korvattu uusilla laatoilla, jotka ovat museo- ja kuntaviranomaisten sekä laattavalmistajan kiinteän kehittelytyön tulosta. Alkuperäinen betonikatos on myös korvattu uudella. Tähän päätökseen tultiin useiden teknisten vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen. Estetiikkaan, statiikkaan ja materiaaleihin liittyvät haasteet rakennusta entisöitäessä ovat antaneet uutta tietoa ja kokemuksia modernistista arkkitehtuuria edustavien rakennusten konservoinnista ja entisöinnistä.
Tukipilarista haarautuvien lamppujen valo heijastuu niiden yläpuolella olevasta katoksesta, joten tämä sienen muotoinen rakenne toimii samalla sekä huoltamoalueen suojana että valaisimena
» PDF (2,1Mb)
|
MATTSSONIN RATSASTUSKOULUN HALLI
Arne Jacobsen 1934
Rantakompleksiin liittyy myös Mattsonin ratsastuskoulun halli ja sama koulu, jonka Axel Mattson - yksi Tanskan ensimmäisistä stunt-miehistä - perusti, toimii rakennuksessa edelleen melkein 70 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Koulurakennuksen holvirakenne koostuu lyhyistä kuorirakenteista, jotka on sijoitettu kymmenen kaaren väliin. Alun perin katon betonikuoriin oli valettu 8600 pyöreää lasitiiltä, joiden kautta päivänvalo pääsi areenatilaan. Ratsastushalli on oiva esimerkki modernistisesta arkkitehtuurista sijoitettuna perinteisistä rakennuksista koostuvaan kontekstiin.
Ratsatushallin rakenteen ylläpito on ollut erittäin vaikeaa vallitsevissa ilmasto-olosuhteissa. Hevosista peräisin oleva kosteus ja hiki ja lämpötilan muutokset, jotka koettelevat tätä lämmittämätöntä rakennusta ovat vaurioittaneet betonirakennetta pahoin. Lasitiilikattoikkunat on menetetty jo kauan sitten rakenteen vaurioiden vuoksi. Hiljattain tehty saneeraus on mahdollistanut alkuperäisen rakenteen luonteen säilyttämisen. Rakennuksen kunnon kannlta oleellinen ilmanvaihto on edelleen ratkaisematta.
Alkuperäisten ilmanvaihtolaitteiden ulkoasusta vastasi Poul Henningsen.
Punainen Mattsson-kyltti päätyseinässä on myös Arne Jacobsenin käsialaa.
» PDF (3,8Mb)
|
BELLEVUEN TEATTERI
Arne Jacobsen 1936
Bellevuen houkutukset ovat vain 10-20 minuutin junamatkan päässä Kööpenhaminasta, ja yksi niistä oli Tanskan uudenaikaisin teatterirakennus. Bellevuen teatterin rakentamisen jälkeen alueen luonne muuttui huomattavasti.
Raidallisen seinäkankaan tarkoitus on salin akustiikan parantaminen. Se oli alun perin kudottu valkoisella ja siniharmaalla luonnonvärillä varjätystä asbestikuidusta palosuojauksen takia. Se on sittemmin korvattu sinivalkoisella puuvillakankaalla.
Bambulla verhoillut parvet ja tuolien taustojen aaltokuviointi antavat teatterille eksoottisen säväyksen ja luovat mielleyhtymiä merenrantaan.
Teatteriin mahtuu 900 katsojaa. Estetiikan ja tekniikan nerokkaan yhdistämisen avulla teatterin kattoa voitiin siirtää, mikä mahdollisti tehokkaan, luonnollisen ilmanvaihdon ja näkymän taivaalle niin, että vain tähtien valo valaisi näyttämön.
Näin ei kuitenkaan tapahtunut Arne Jacobsenin satavuotisjuhlallisuuksissa, kun maailmankuulu amerikkalainen ohjaaja Robert Wilson juhli suunnittelijatähteä ohjaamalla hänen kunniakseen musikaalin "Valkoinen kaupunki". Näyttämön tähti oli Ulla Henningsen, joka esitti ilmiömäisen sarjan kuvaelmia, jotka tavoittivat oleelliset asiat teemoista "Bellavista", "Belladonna", "Bellascenario", eli kaunis suunnitelma.
» PDF (4,4Mb)
Käännös englannista: Merit Partners Oy
|
|
|
|
